Oletteko ajatelleet, miten olette eniten vuorovaikutuksessa toistenne kanssa? Kommunikoitteko
huutelemalla huoneesta toiseen puolisoa näkemättä, vai istutteko kenties kasvokkain ja kehon
kieli ystävällisesti lempeyttä ja kiinnostusta viestittäen? Kaikilla meillä on varmasti kokemusta
molemmista vaihtoehdoista.
Aina ei ole helppoa olla vuorovaikutuksessa. Oma mieli voi olla myttyinen, käsiteltävä asia ei
kiinnosta tai kumppanin mielipiteet rikkovat ilmapiiriä, kun erilaiset näkemykset sinkoilevat
ilmoille. Taitaapa tämäkin olla tuttua meistä jokaiselle.
Yksi Mennään Eteenpäin -toiminnan ihanista asioista on mahdollisuus dialogiin – ei vain oman
kumppanin kera vaan myös muiden MEikäläisten kanssa. Dialogissa voimme puhua ja kuunnella,
tunnistaa tunteitamme ja käsitellä niitä kunnioittavassa ilmapiirissä. Meidän ei tarvitse olla samaa
mieltä, mutta saamme puhua ja tulemme kuulluksi, rakastavasti kunnioittaen ja kiinnostusta
osoittaen.
Parisuhteessa on toki tärkeää jakaa yhteisiä tavoitteita eli katsoa samaan suuntaan, mutta on
myös tärkeää katsoa kumppania suoraan. Näen silmäsi, kasvosi, koko kehonkielesi, kun istun sinua
vastapäätä. Puhun sinulle, sinä kuuntelet, sinä puhut minulle, jaat tunteitasi ja ajatuksiasi, minä
kuuntelen.
Jaetusta todellisuudesta tulee meidän yhteinen ymmärryksemme elämästämme. Sinä olet minun
peilini, minä sinun. Autat minua ymmärtämään itseäni paremmin. Rosoisuudessamme hiomme
toinen toisemme pintaa.
Toivon, että katsot minua suoraan, että näet miten kaipaan sinua. Ja kun kuulet tunteeni, tiedän olevani rakastettu.
Leena ja Asko Peltola
“Kävimme oman Mennään Eteenpäin -viikonloppumme vuonna 1998. Sen jälkeen olemme saaneet toimia erilaisissa ME-palvelutehtävissä rakkaiden ihmisten kanssa. Keskinäistä vuorovaikutustamme olemme harjoitelleet nelisenkymmentä vuotta. Tutkimista ja ihmeteltävää riittää niin itsessä kuin toisessa edelleen. Siinä on meille mielenkiintoista, innostavaa ja välillä hikistäkin tehtävää jokaiselle päivälle. Pintaliidon sijasta pyrimme yhteisiin syväsukelluksiin suhteessamme.”
