Sileä kristallipala on kyllä kaunis, mutta se ei kimalla eikä hohda. Tarvitaan säröjä, että syntyy mielenkiintoinen elämys. Jotain tästä voi toteutua parisuhteessa, sen rakkauden rosoisuudessa.
Jos osaamme hyödyntää rosoista pintaa, siihen sisältyy sopivia kasvuhaasteita.
Rakastamamme ihmisen erilaisuus edustaa rosoa, aivan samoin omammekin hänelle. Kenties juuri se roso veti puoleensa, se sisälsi hullaantumista ja ihailua. Hyvä perusta kestävälle suhteelle, sillä vain rakkaudesta kannattaa sitoutua. Rakkaus on tavallaan sekä sokea että kaukaa viisas.
Kun rosoiset elävät arkeaan, kipinöiltä ja naarmuilta ei voi välttyä. Toisen keino selvitä on vaieta ja paeta pois, hakeutua lenkille tai TV:n ääreen. Toinen tulee iholle sanoilla ja katseilla haluten tyrmätä rakkaimpansa kertaheitolla.
Tämä ei ole rakkauden loppunäytös, vaan parhaimmillaan uuden alkua. Kun vuorosanat on löydetty uudestaan, annettu tilaa erilaisille tavoille reagoida, saattaa katseeseen tulla vähän enemmän lämpöä. Käsi saattaakin löytää toisen, iho alkaa kaivata toisen läheisyyttä ja vihdoin uskalletaan sanoa taikasanat:”Voitko antaa anteeksi.” Keskimmäinen poikamme ilmaisi asian näin:”Äiti, otaksä anteeks.” Sopii kokeilla!
Nimimerkki Kokemusta omaavat,
Maija ja Hannu Nyman
